Nykyään ne ovat täyttyneet 77 vuotta Rabindranath Tagoren kuolemasta, tunnetuin intialainen runoilija. Varmasti monissa kodeissa on painos hänen valitsemistaan teoksista. Minussa on tunnetuin, se Toimituksellinen Aguilar (Nobelin palkintokirjasto), version kanssa Zenobia Camprubi, runoilija Juan Ramón Jiménezin vaimo.
Se hyvin tyypillinen painos, jossa oli sininen joustava tahna, korotetut kirjaimet ja kultainen selkäranka, houkutteli minua hyvin nuoresta iästä. Se oli yksi syy kirjan ottamiseen ja Tagoren runojen lukemiseen, vaikka hän ymmärsi hyvin vähän. Tänään pelastan 4 hänen rakkaus runojaan muistaa tämän kirjailijan, joka voitti Nobelin palkinto vuonna 1913.
Rabindranath Tagore
Syntynyt vuonna Kalkutta vuonna 1861 runoilijan lisäksi Tagore oli myös filosofi ja taidemaalari. Nuorin neljästoista sisaruksesta, hän kuului a varakas perhe missä oli loistava henkinen ilmapiiri. Hän meni Englantiin XNUMX-vuotiaana täydentämään opintojaan, mutta palasi Intiaan ennen opintojensa päättämistä.
Tagore kirjoitti tarinoita, esseitä, novelleja, matkakirjoja ja näytelmiä. Mutta epäilemättä hänen maineensa tuli hänelle runojensa erityisestä kauneudesta, johon hän myös sävelsi. Se oli Intian itsenäisyyden puolustaja ja vuonna 1913 hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto tunnustuksena hänen koko urastaan sekä poliittisesta ja sosiaalisesta osallistumisestaan. Ja vuonna 1915 hänet nimettiin Caballero kirjoittanut kuningas George V. Elämänsä viimeisinä vuosina hän omistautui myös maalaamiseen.
Laajan tuotannon joukossa erottuu Aamunkoiton laulutinnoittamana mistään mystisistä kokemuksista, joita hänellä oli; Kansallinen liike, poliittinen essee hänen asemastaan maansa itsenäisyyden puolesta; Lyyrinen tarjonta, tunnetuimpia; Kuninkaan postimies, pelata. Tai runokirjat Puutarhuri, uusi kuu o Pakeneva.
4 runoa
Hän kertoi minulle pehmeästi: «Rakkaani, katso minua silmiin ...
Hän sanoi minulle pehmeästi: «Rakkaani, katso minua silmiin.
"Nuhtelin häntä, hapan ja sanoin:" Mene pois. " Mutta se ei kadonnut.
Hän tuli luokseni ja tarttui käsiini ... Sanoin hänelle: "Jätä minut."
Mutta se ei kadonnut.
Hän pani poskeni korvaani. Vedin pois hieman
Tuijotin häntä ja sanoin: "Etkö häpeä?"
Ja se ei liikkunut. Hänen huulensa harjasivat poskeani. Minä vapisin,
ja sanoin: "Kuinka uskallat sanoa?" Mutta hän ei häpeännyt.
Hän kiinnitti kukan hiuksiini. Sanoin: "Se on turhaa!"
Mutta se ei liukastunut. Hän otti seppeleen kaulastani ja lähti.
Ja minä itken ja itken, ja kysyn sydämeltäni:
"Miksi, miksi hän ei tule takaisin?"
***
Minusta tuntuu, rakkaani, että ennen elämän päivää ...
Minusta tuntuu, rakkaani, että ennen elämän päivää
seisoit onnellisten unien vesiputouksen alla,
täyttämällä veresi nestemäisellä turbulenssilla.
Tai ehkä polkusi kulki jumalien puutarhan läpi,
ja iloinen joukko jasmiinia, liljoja ja oleantereja
putosi käsivarsiasi kasaan ja meni sydämeesi,
siellä oli melu.
Naurusi on laulu, jonka sanat hukkuvat
melodioiden huutamisessa; joidenkin kukkien hajun sieppaus
Älä pue; Se on kuin kuutamo murtaisi
Huultesi ikkunasta, kun kuu piiloutuu
sydämessäsi. En halua enää syitä; Unohdan syyn.
Tiedän vain, että naurusi on kapina-elämän myrsky.
***
Anteeksi tänään kärsimättömyyteni, rakkauteni ...
Anteeksi tänään kärsimättömyyteni, rakkauteni.
Se on kesän ensimmäinen sade ja joen lehto
Hän on riemukas, ja kadam-puut kukkivat,
He houkuttelevat ohimeneviä tuulia lasillisella aromiviinillä.
Katso, salaman kaikki taivaan kulmat
heidän katseensa heittävät tikkaa, ja tuulet nousevat hiusten läpi.
Anteeksi minulle tänään, jos antaudun sinulle, rakkaani. Mitä jokaisesta
päivä hän on piilossa sateen epämääräisyyteen; kaikki
työpaikat ovat pysähtyneet kylässä; niityt ovat
hylätty. Ja sateen tulo on löytynyt sinun
tummat silmät hänen musiikkinsa, ja heinäkuu, ovellasi, odota, kanssa
jasmiini hiuksillesi sinisessä hameessaan.
***
Otan kätesi ja sydämeni etsimään sinua ...
Otan kädet ja sydämeni etsimällä sinua,
että vältät minua aina sanojen ja hiljaisuuden jälkeen,
uppoaa silmiesi pimeyteen.
Silti tiedän, että minun täytyy olla tyytyväinen tähän rakkauteen,
sen kanssa, mitä tulee puuskissa ja pakenee, koska olemme löytäneet
hetkeksi risteyksessä.
Olenko niin voimakas, että voin viedä sinut läpi tämän
parvia maailmoja tämän polkujen labyrintin läpi?
Onko minulla ruokaa ylläpitääksesi sinut pimeän haukottavan käytävän läpi
kuoleman kaareista?