Lola Fernandez Pazos. Haastatella

Lola Fernandez Pazos Hän on kotoisin Madridista, ja hänellä on galicialaiset ja andalusialaiset juuret. Hän valmistui journalismista ja teki pitkän uran tiedotusvälineissä. Hän esitteli ensimmäisen romaaninsa toukokuussa, Pazo de Lourizan, vahvasti vaikuttanut hänen makunsa viktoriaaniseen kirjallisuuteen. Tässä haastattelu Hän kertoo meille siitä ja monista muista aiheista. Arvostan todella ystävällisyyttäsi ja käytettyä aikaasi.

Lola Fernandez Pazos - Haastattelu

• ACTUALIDAD LITERATURA: Viimeisin julkaistu romaanisi on Pazo de Lourizan. Mitä kerrot meille siitä ja mistä idea tuli?

LOLA FERNÁNDEZ PAZOS: Tämä on a tyypillinen perhesaagatarina, jossa voimakas linja kätkee joukon arvoituksia maalaistalon ympärillä, joka paljastetaan vasta lopussa. Koko teoksen ajan lukijan on asteittain koottava palaset yhteen, ikään kuin se olisi palapeli löytääkseen totuuden. Jopa tulee aika, jolloin hän tuntee useamman kuin yhden päähenkilöistä, mutta silti hän jatkaa hänen kanssaan, hän ei jätä häntä kohtalonsa valtaan, jotta hän ymmärtäisi romaanin täyden merkityksen.

Lisäksi kirjassa on kaikki tämän genren ainekset: a rakkaustarina eri yhteiskuntaluokkien välillä, kaunis palatsi, jossa he asuvat Carballot, teollisuuskalastajaperhe Matalat joet ja sotamainen jakso, joka yhdessä edistyksen kanssa järkyttää perheen elämän ja omaisuuden.

Idea tulee omalta perheeltäni, koska se on tarina, joka tapahtui monta vuotta sitten esivanhempieni ympärillä ja kerrottiin minulle, jotta minä vuorostaan ​​kirjoittaisin sen joskus. Eli kyllä, kyse on oikeita tapahtumia, joka todella tapahtui vuonna Marin, pieni kalastajakylä lähellä Pontevedraa.

• AL: Muistatko mitään ensimmäisistä lukemistasi? Ja ensimmäinen tarina, jonka kirjoitit?

LFP: Ensimmäinen lukemani, jonka muistan on tapa, de Miguel Delibes paikkamerkki. Se vaikutti niin yksinkertaiselta ja samalla niin kauniilta, että halusin aina kirjoittaa jotain sellaista. Romaani, jota voi lukea ja joka häikäisi niin teinin kuin aikuisenkin. The ensimmäinen tarina Kirjoitin, jos emme puhu eläintarinoista, joita luonnostelin 5-6-vuotiaana, se oli Rakkautta Tinderin aikana.

Se on enemmän kuin romaani testi. Siinä kuvittelen Jane Austen palaa XNUMX-XNUMX-luvulta ja huomaa, että ihmisten välinen seurustelu ei enää tapahdu tansseissa vaan Tinder-nimisessä sovelluksessa. Sieltä ja tunnuskuvallisimmista teoksistaan ​​otettujen tarinoiden kautta Austen neuvoo Tinderin käyttäjiä, miehiä ja naisia, kuinka heidän tulisi käyttäytyä, jotta he eivät tekisi virheitä.

• AL: Pääkirjoittaja? Voit valita useamman kuin yhden ja kaikkien aikakausien joukosta.

LFP: Minulle pääkirjoittajani on aina kuuluisa Javier Marias. Hänen työnsä ansiosta, jonka tunnen ulkoa, aloin pohtia tyhjää sivua. Kyse ei ole vain kertomisesta, vaan tarkkailemisesta ja mietiskelystä, miksi hahmot toimivat tällä tai toisella tavalla. hän oli se juurrutti minuun rakkauden brittiläisiin klassikoihin, Shakespeare, Jane Austen, mutta erityisesti voittajat, siskot bronte, Thomas Hardy, Henry Jaakob, Charles pahusElizabeth Gaskell, vain muutamia mainitakseni. Tämän vaikutuksen ansiosta kirjauduin englannin opiskeluun journalismin valmistuttuani.

• AL: Minkä kirjan hahmon olisit halunnut tavata ja luoda?

LFP: Miehenä epäilemättä Herra Darcy, ja Ylpeys ja ennakkoluulo. Naisena, Jane Eyre, Charlotte Brönten samannimisestä näytelmästä. Minusta ne näyttävät täydellisiltä. Darcy tekee parhaan rakkaudenilmoituksen, jonka nainen voi koskaan saada, ja Jane Eyre tekee samoin. Ne ovat molemmat niin todellisia, että luulen, että Austen kirjoitti tuon otteen kuvitellen, mitä hän olisi halunnut saada ja Brönten, sellaisen, jonka hän olisi halunnut tehdä.

• AL: Onko sinulla mitään erityisiä tapoja kirjoittaa tai lukea?

LP: Ei mitään. Totuus. En ole maniakaalinen.

• AL: Ja haluamasi paikka ja aika tehdä se?

LFP: Kirjoitan omalleni Escritorio ja luen yleensä ennen nukkumaanmenoa, aina puoliksi makuulla.

• AL: Onko muita genrejä, joista pidät?

LFP: Kyllä, rakastan sosiaalisia romaaneja, kuten Mary Barton, Elizabeth Gaskell, mutta myös etsivä genre, kuten Joel Dicker.

• AL: Mitä luet nyt? Ja kirjoittaminen?

LFP: Olen mukana toinen romaani, joka on a sekoitus Dickeriä, Mary Bartonia sekä vihjeitä heijastuksia puhtaimmassa Marías-tyylissä (säästä ero). Sanoisin sitä "sosiaaliseksi trilleriksi", mutta siinä on myös paljon omaa fiktiota. Nyt kun kirjailijani Marías on jättänyt minut, halusin osoittaa hänelle erityisen kunnianosoituksen. En olisi koskaan uskonut, että hän lähtisi näin pian, ja se on jättänyt minut paitsi surulliseksi myös opettajien orvoksi. Se on ollut katastrofaalista aikaa nykyaikaisille referensseilleni, jotka olivat myös liian nuoria lähtemään: Almudena Grandes, Sunnuntai Villar. Vakavasti, en tiedä ketä aion nyt lukea.

• AL: Miten luulet julkaisukentän olevan?

LFP: Mielestäni on olemassa varsin mielenkiintoisia kirjoja, mutta muita, jotka vaikuttavat esivalmistetuilta siinä mielessä, että kirjoittaja tietää, mikä toimii ja ilmaisee sen jättämättä sivuilleen mitään aavistusta tai tunnetta, ja huomaan sen liian paljon. Pidän kirjoista, joissa on sielu ja vaikutus. Ja minua hieman harmittaa se, että julkaisijat lyövät vetoa enemmän kuuluisista kasvoista kuin mielenkiintoisista kynistä, mutta meillä on kauhea kilpailu, eivätkä yritykset elä tyhjästä. Ymmärrän, että.

• AL: Onko kokemaamme kriisitilanne vaikeaa sinulle vai pystytkö pitämään jotain positiivista tulevia tarinoita varten?

LFP: Kaikki kriisit ovat positiivisia, jos niistä selvitään. Romaani, jossa olen juuri nyt, puhuu uusista inhimillisistä tunteista, joita tämä uusi ympäristö herätti. Sitten olin töissä viestintäjohtajatoimistossa ja näin kuinka työn puute johti pelastamaan itsesi. Kukaan ei välittänyt puhua pahaa naapurista tai kollegan lähdöstä, tärkeintä oli pysyä sellaisena. Ja se on ollut positiivista, koska sen kokemalla minun on helpompi kertoa ja mietiskellä sitä.