Julio Alejandre. Haastattelu Ponienten saaren kirjoittajan kanssa

Julius Alexandre, Madridin Extremadurassa sijaitsevan historiallisen romaanin kirjoittaja, on kirjoittanut Ponienten saaret, hänen viimeisin romaani. On myöntänyt minulle tämän haastattelu missä hän kertoo meille hänestä ja vähän hänen maustaan, suosikkikirjailijoistaan, kirjoitustottumuksistaan ​​tai nykyisestä julkaisutilanteesta. Sinä Arvostan todella paljon aikaa ja ystävällisyyttä.

Haastattelu Julio Alejandren kanssa

• ACTUALIDAD LITERATURA: Muistatko ensimmäisen lukemasi kirjan? Ja ensimmäinen kirjoittamasi tarina?

JULIO ALEJANDRE: A tarina lapsi, joka tuli ensimmäiseen lukukorttiin, sitä kutsuttiin Stork ja muistan, että se oli hyvin surullista; sitten tuli sarjakuvat ja myöhemmin nuorten romaaneja. Luulen, että minusta alkoi tulla lukija, kun tajusin, että haluaisin mieluummin lukea sarjakuvia kuin katsella vain sarjakuvia.

La ensimmäinen tarina Kirjoitan sen lapsena, korkeintaan kahdeksan tai yhdeksän vuoden ikäisenä, koska kesäloman aikana äitini järjestettiin veljien kesken tarinakilpailutLuulen, että voisimme antaa hänen levätä vähän. Ja siellä me kaikki hyppäsimme - meitä oli viisi - muodostamaan tarinoita. 

• AL: Mikä oli ensimmäinen kirja, joka löi sinut ja miksi?

JA: Monet teini-ikäisenä lukemani kirjat, erityisesti seikkailut:Kapteeni Grantin lapsetedustajanaan Jules Verne, Viimeinen mohikaanilainen, kirjoittanut Fenimore Cooper jne., mutta ehkä se, joka minua eniten kaivoi, oli Ison karhun rakkausSerguisz Piasecki, joka käsittelee heidän seikkailujaan salakuljettajina Venäjän ja Neuvostoliiton rajalla sotien välisenä aikana. Tämän villin ja hullun elämän viehätys, ilman sääntöjä, ilman huomista, sai minut haluamaan tulla salakuljettajaksi. Se julkaistiin Reno-kokoelmassa, ja kopio minulla on edelleen. Siinä on keltaiset ja löysät sivut, mutta olen innoissani saadessani sen käteväksi ja palaan aika ajoin siihen.

• AL: Kuka on suosikkikirjoittajasi? Voit valita useamman kuin yhden ja kaikkien aikakausien joukosta.

JA: Lempikirjailijani on Juan Rulfo. Hän kirjoitti vain yhden kirjan ja tarinakokoelman, mutta hän ei tarvinnut enempää. Yleensä pidän maaginen realismi, jotka ovat vaikuttaneet suuresti tapaan kirjoittaa ja ymmärtää kirjallisuutta, Mario Vargas Llosa, García Márquez, Mona Lisa tietty. Espanjalaisista asun Gonzalon kanssa Torrent Ballester ja Ramón J.Sénder. Myös Vazquez Montalban Pidän erittäin paljon. Kaikki XNUMX-luvulta. Vuodesta XIX Becquer, jo kahden vuosisadan välillä, Pío Baroja.

• AL: Minkä kirjan hahmon olisit halunnut tavata ja luoda?

JA: Olisin halunnut tietää niin monelle hahmolle, kuvitteellisille ja historiallisille hahmoille, että on vaikea valita yksi niistä, mutta tietysti olisin halunnut hieroa olkapäitä tältä kidutetulta konradilaiselta Lord Jim, With Carlos Deza, melankolinen päähenkilö Ilot ja varjot tai seikkailijan kanssa Shanti Andiakirjoittanut Baroja.

Suhteen crear, Rakastan Hannibal että hän onnistui hahmottamaan Gisbert haefs homonyymisessä romaanissaan.

• AL: Onko harrastuksia kirjoittamisen tai lukemisen suhteen?

JA: Leo yö, vuonna sänky, ja jos jonain päivänä en, näyttää siltä, ​​että jotain puuttuu. Tykkään kirjoittaa radion ollessa päällä ja äänenvoimakkuus on hyvin pieni. Toinen harrastus: kun kirjoitan romaani, jota luen vain tyylilajia Poliisi. Se auttaa minua katkaisemaan yhteyden.

• AL: Ja haluamasi paikka ja aika tehdä se?

JA: Kirjoitan mieluummin huomenna, jolloin keskityn paremmin, vaikka työ antaa minulle vain vähän mahdollisuuksia tehdä niin. Ja paikka vieressä ikkuna ulospäin, etsiä ja pystyä miettimään maisemaa.

• AL: Mitä löydämme romaanistasi Ponienten saaret?

JA: Todennäköinen odysseia a laiva se on tappio sisään Eteläinen Tyynenmeren alue, XNUMX-luvun loppu, eikä siitä koskaan kuultu.

Se kuuluu historialliseen tyylilajiin, mutta se on itse asiassa ikuinen draama elämän taistelusta: sata kahdeksankymmentäkaksi ihmistä kaikilla tasoilla ja ominaisuuksilla, merimiehistä uudisasukkaisiin, aatelistoihin ja tavallisiin ihmisiin, miehiin, naisiin ja joihinkin lapsiin, jotka heitetään epäystävällisten merien ja villien maiden läpi parempaa elämää etsimään. He aikoivat tavata Salomonsaaret, mutta he löysivät Australian; He etsivät kunniaa, mutta löysivät helvetin; ja maine sen sijaan, että historia heitti heidät unohduksiin. Mikrokosmos ystävyyksiä, vihaa, rakkautta, uskollisuutta ja pettämistä, kurjuutta ja suuruutta, lyhyesti sanottuna asia, josta me kaikki olemme muodostaneet.

• AL: Pidätkö muista tyylilajeista historiallisen romaanin lisäksi?

JA: Minulla on hyvä suu ja luin melkein kaiken: runoutta, historiaa, tiedettä ja paljon kerrontaa, minkä tahansa aikakauden, tyylilajin tai kirjallisuuden virta, romaani tai novelli, kirjoitettu espanjaksi tai käännetty, vakiintuneet kirjailijat tai intiassa. Mutta yrittäen täsmentää sanon teille, että pidän maaginen realismi, musta sukupuoli, sosiaalinen romaani, että seikkailuja, viktoriaaninen, tieteiskirjallisuus, jännitys, joitain fantasiagenrejä (söin Taru sormusten herrasta viikossa), nuoria, utopioita ... En myöskään ole määrittänyt paljoakaan.

• AL: Mitä luet nyt? Ja kirjoittaminen?

JA: Pidän siitä lukea useita kirjoja samanaikaisesti. Nyt olen mukana kirjassa asiakirjat historiallinen, Kolmannet merestä, kirjoittanut Magdalena de Pazzis, valikoima tarinoita Stevenson ja romaani hänestä Olof Palmen murha, Vapaassa pudotuksessa, kuten unessaLeif G.Persson, muuten erittäin mielenkiintoinen.

Ja minä olen kirjoittaminen u historiallinen romaani, joka sijoittui XNUMX-luvulla, sama kuin Las Islas de Poniente, mutta jonka teema keskittyy pitkään sota mukaan Atlantin verkkotunnus.

• AL: Kuinka luulet julkaisutilaisuuden olevan niin monelle kirjoittajalle kuin on tai haluat julkaista?

JA: Kirjailijoiden määrä lisääntyy ja kustantajat vähenevät. Se on täydellinen määritelmä vaikealle panoraamalle. lukuisia Muutama vuosikymmen sitten Espanjassa toimineet toimitukset ovat nyt käsissä suuret ryhmät jotka yleensä panostavat vakuutuksiin, kustantajat keskikokoinen ja pieni están tyydyttynyt alkuperäiskappaleet ja työpöydän julkaisu Tulee a erittäin kannattava vaihtoehto julkaista.

Henkilökohtaisesti, kirjallisuuskilpailut ovat auttaneet minua paljon, tarina ja romaani. Jos ei olisi ollut heitä, en olisi koskaan julkaissut.

• AL: Onko kokemaamme kriisitilanne vaikeaa sinulle vai voisitko pysyä myönteisissä asioissa?

JA: Missä asun, pienessä kaupungissa Extremadura mielestäni kriisi selviää paremmin: ei ole sama kuin rajoittua kahdeksankymmentän neliömetrin kerrokseen kuin talo, jossa on patio, hedelmätarha tai koralli. Joka tapauksessa olen aina halunnut nähdä asioiden positiivinen puolikuinka vaikeita ne ovatkin, ja tämä pandemia on sallinut minun viettää enemmän aikaa perheeni kanssa ja kirjoittaa kuin koskaan ennen.