Valokuvaus: María Latorre, Facebook-profiili.
Maria Latorre kirjoittaa romanttisia romaaneja ja tarinoita aikuisille ja on jo julkaissut muutaman nimikkeen nimellä Perhe työn alla, Koskettamalla taivasta o Nautintoja. Viimeinen on otsikoitu paljain jaloin juurien keskellä. Arvostan todella paljon aikaa ja omistautumista tähän haastattelu jonka julkaisen tänään.
Mary Latorre. Haastatella
- ACTUALIDAD LITERATURA: Viimeisin julkaistu romaanisi on Paljain jaloin juurien keskellä. Mitä kerrot meille siitä ja mistä idea tuli?
MARÍA LATORRE: Se on tarina Lola, nuori nainen, joka on aina asunut Andalusian vuoristossa ja joka äitinsä kuoleman jälkeen menee isänsä luo Kataloniaan. Keskellä metsää sijaitsevassa mökissä hänestä tulee porvarillisen viinitarhurin tytär ja tämän yhteentörmäyksen edessä hän päättää olla menettämättä olemustaan, tapahtuipa mitä tahansa. Kun törmäät Cesc Ribelles, isänsä työntekijä, alkaa epäillä, mitä hän todella yrittää suojella ja mitä häneltä puuttuu takertumalla menneisyyteen.
Idea syntyi lähes kaksikymmentä vuotta sitten, tarinassa, jonka kirjoitin kaupungissani järjestettävään kilpailuun. Siitä tuli kaksi hahmoa Halusin selittää lisää tavaraa. Heistä tuli myöhemmin Lola ja Cesc. He kuiskasivat tarinaansa minulle pitkään ja tajusin, että se, mitä he kertoivat minulle, oli romaanin muodossa. En tuntenut olevani valmis kirjoittamaan sitä, joten ilmoittautuin Érika Gaelin romanttisen romaanikurssille – parasta, mitä voin tehdä elämälleni kirjailijana – ja siellä aloin viimein muotoilla sitä.
- AL: Muistatko mitään ensimmäisistä lukemistasi? Ja ensimmäinen tarina, jonka kirjoitit?
ML: ensimmäinen tarina joka minulla oli, soitettiin Näätä ja se kertoi pienestä tytöstä, joka halusi kasvaa aikuiseksi, hieman taaksepäin Peter Panista. Muistan sen elävästi, koska tunsin itseni häneltä. Vuosia myöhemmin he antoivat minulle Haltioiden prinsessa, kirjoittanut Sally Scott, ja se oli paras polttoaine kirjoittamiselleni.
Los ensimmäiset tarinat jotka kirjoitin lapsena, ovat hajallaan käärepaperille ja sivut on revitty minusta kouluvihkot. Eniten muistan tarinan loukkuun jäänyt peura puun juurissa. Vielä Pidän joitakin niistä.
- AL: Pääkirjoittaja? Voit valita useamman kuin yhden ja kaikkien aikakausien joukosta.
ML: Kaksi kirjailijaa, jotka vaikuttivat minuun suuresti teini-iässä, olivat JDSalinger ja Federico García Lorca. Mutta luulen, että hän ei olisi sama kirjailija ilman Flannery O'Connoria, Jose Luis Sampedroa, Pilar Pedrazaa, Miguel Delibesiä, Marisa Siciliaa, Gianni Rodaria, Érika Gaelia tai Jesús Carrascoa.
- AL: Minkä kirjan hahmon olisit halunnut tavata ja luoda?
ML: Monet! Mutta tällä hetkellä ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, on Tyrion Lannister. Kun luin kirjoja vuosia sitten, minua kiehtoivat niiden reunat ja inhimillisyys, aina hyvän ja pahan välissä, syntynyt selviytyjä.
- AL: Onko sinulla jokin erityinen harrastus tai tapa kirjoittaa tai lukea?
ML: Kun kirjoitan, tarvitsen taustamusiikkia sopusoinnussa sen kanssa tarina, joka minulla on käsissäni. Minulla ei ole mitään erityistä lukemistapaa, luen yleensä aina kun minulla on vapaa-aikaa, siksi viime aikoina teen sitä paljon kännykälläni.
- AL: Ja haluamasi paikka ja aika tehdä se?
ML: Lempipaikkani kirjoittaa on ulkona, kannettavan tietokoneen tai muistikirjan kanssa, ja aikani on aamulla. Minulla ei ole suosikkipaikkaa tai -aikaa lukea, mielestäni mikä tahansa paikka ja aika on ihanteellinen sen lukemiseen.
- AL: Onko muita genrejä, joista pidät?
ML: Kyllä, mielestäni on upeita tarinoita kaikissa genreissä. Yleensä en valitse luettavaa romaanin genren mukaan, teen sen yleensä tiivistelmän tai sellaisten ihmisten suositusten perusteella, joiden kriteereihin luotan.
- AL: Mitä luet nyt? Ja kirjoittaminen?
ML: Luen Kääntäjä, de Jose Gil Romero ja Goretti Irisarri, ja kirjoitan a lyhyt romaani joka voidaan luokitella sentimentaaliksi.
- AL: Millainen julkaisukokemus mielestäsi on?
ML: Kriisissä. Kirjojen raaka-aineet sisään rooli ovat katon läpi, kirjallisuuden kaupallistaminen on asetettu sen laadulle, piratería mahdoton hillitä, uusilla kirjoittajilla on vähän mahdollisuuksia, kustantajat ovat enimmäkseen edelleen ankkuroituina käytäntöihin, joissa ei ole enää järkeä ja jotka hidastavat kirjoittajiensa kasvua, sosiaaliset verkostot heittävät meidät pois keskustasta...
Mutta Jos on kriisi, on mahdollisuuksia muutokseen, kehitykseen ja toivottavasti hyödynnämme niitä parantaaksemme kaikkien edellytyksiä ja kirjallisuuden hyväksi. Me kirjailijat ja kirjoittajat haluamme hallita uraamme enemmän, ja se muuttaa jo monia asioita.
- AL: Onko kokema kriisitilanne sinulle vaikeaa vai pystytkö pitämään jotain positiivista tulevia tarinoita varten?
ML: Minulle jää tietysti monia positiivisia asioita. Niiden ihmisten kanssa, joita olen tavannut matkan varrella ja ennen kaikkea niiden hyvien ja ei niin hyvien kanssa, joita he ovat minulle antaneet. niistä ihmissuhteet sieltä se suurelta osin tulee minun inspiraationi.