Tämän viestin olisi pitänyt avata video joistakin kiinalaisista nuorista, jotka lukivat Don Quijotea, mutta valitettavasti video poistettiin. Joten tämä EFE-virastolta Don Quijoten lukemisen Roomasta arvoinen esimerkki siitä, mitä haluan kertoa.
Emme ole yllättyneitä siitä, että Cervantesin teoksia luetaan Euroopassa tai Amerikassa, jopa Lähi-idässä ja Maghrebissa. Mutta ... kuinka pitkälle Don Quijote on tullut heikossa Rocinantessaan? No, jopa Kiina tuli surullisen hahmon ritari.
Neljä vuotta sitten työskentelin Pekingin Cervantes-instituutin kirjastossa, kun eräänä iltapäivänä, vähän ennen sulkemista, vanha mies tuli näyttämään minulle kirjaa. Se oli yksi Don Quijoten ensimmäisistä painoksista, joka painettiin Kiinassa Maon aikana, ja totuus on, että oli todella utelias nähdä hullu ritarimme kiinalaisten merkkien välillä.
On huomattava, että Don Quijote saapui Kiinaan vasta vuonna 1922 käännettynä englanniksi otsikolla moxiazhuan (Hullun herran elämäkerta), vaikka vasta ensimmäinen osa julkaistiin, koska 40-luvulle asti kiinalaiset tutkijat eivät tienneet toisen osan olemassaolosta.
Sen jälkeen kun Mao perusti uuden Kiinan vuonna 1949, hallitus piti kulttuurin kehitystä erittäin tärkeänä, ja vuonna 1955 Kiinan hallitus juhli Don Quijoten julkaisun 350-vuotisjuhlaa, minkä vuoksi täydellinen käännös julkaistiin.
Kuitenkin vasta vuonna 1995, kun latinalaisamerikkalainen Dong Yansheng käänsi sen ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan ja suoraan espanjasta kiinan mandariiniksi.
Vaikeiden käännösten uteliaisuudet
Yksi käännösten suurimmista ongelmista on nimenomaan maiden väliset kulttuurierot. Joten meidän on Sielun vuori, joka on yksi kiinalaisen kirjallisuuden viimeisimmistä virstanpylväistä, on kiehtova luku äidinkielellään, mutta espanjaksi käännettynä siitä tulee tylsiä ja hidasta. Tai niin olen vakuuttunut.
Kääntäminen on vaikea tehtävä, ja sen tekeminen Don Quijoten kanssa ei ollut helppo tehtävä. Kuten sen kääntäjä Dong Yansheng totesi:
Ongelma ratkaistaan käyttämällä likimääräisiä viitteitä. Esimerkiksi pukeutuminen ja calza, vaatteet, joita ei edes ole olemassa nykyaikaisessa Espanjassa, mutta on aina mahdollista löytää nimiä, jotka viittaavat vaatteisiin, joissa ei ole nappeja ja joka ensimmäisessä tapauksessa peittää vartalon rungon, ja kahteen toisiinsa sidottuun kankaaseen putket kietovat jotenkin tiukasti jalat toiseen. Tai keksimällä uusia sanoja, mikä on helppo tehdä kiinaksi, joka on joustava kieli, jossa on muutaman tavun sanoja.
Vaikka hän tunnustaa, että vaikein asia Cervantesin tapauksessa on pystyä välittämään kiinankielisessä versiossa Cervantesin proosan erikoinen rytmi, kevyellä barokki-ilmalla ja täynnä synonyymejä.
Mahdollisuus tai ennakoivuus? Ainakin utelias
Jos avaat Don Quijote toista osaa varten ja aloitat lukemisen Omistus kreivi Lemokselle, näet pian ensimmäisessä kappaleessa seuraavat:
Ja se, joka on osoittanut haluavansa häntä eniten, on ollut Kiinan suuri keisari, koska kiinankielellä on kuukausi, jolloin hän kirjoitti minulle kirjeen omalla pyyntönsä tai pyysi minua lähettämään sen hänelle, koska hän halusi perustaa koulun, jossa sitä voitaisiin lukea espanjan kielellä, ja halusi, että kirjan lukisi olevan Don Quijote. Tämän lisäksi hän kertoi minulle, että minun piti olla tällaisen koulun rehtori.
Miguel de Cervantesin huumorintaju ilmenee kummankin osan vihkimyksistä, mutta tässä tapauksessa on edelleen utelias nähdä, että viisi vuosisataa tämän vitsin jälkeen Quijote on yksi kiinalaisten lukiolaisten 30 pakollisesta lukemasta ja että todellakin on espanjalainen Instituto Cervantes -opetuskeskus, jonka pääkonttori on Pekingissä.
Ja se on, että vaikka suuri kiinalainen sivilisaatio kaatui myöhään, antautui idealismi, huumorintaju ja puhdas oikeudenmukaisuuden ja hyvyyden tunne, jota tunnetuin herrasmies ilmaisi.
- Kuva: Pompeu Fabran yliopiston sinologi Manel Ollé.