Toisen maailmansodan historiallisen romaanin faneille, ja erityisesti Saksan armeijan Ranskan miehityksen aikaan, tänään muistamme nämä kolme otsikkoa: Nightingale, Pohjois-Amerikan Kristin Hannah, yksi tämän päivän menestyneimmistä ja myydyimmistä romaaneista; Meren hiljaisuus, Vercorsilta; Y Ranskalainen sviittikirjoittanut Irène Némirovsky. Kaksi ranskalaista kirjailijaa, jotka kirjoittivat noita tarinoita juuri noina pimeinä aikoina. Némirovskyllä ​​oli edes traagisin loppu.

Mahdollisesti eniten elokuvalukijoita ovat nähneet kahden viimeisen elokuvan sovitukset, varsinkin viimeisin Ranskalainen sviitti. Ja varma Nightingale Sen valmistaminen ei vie kauan, koska sillä on myös potentiaalia. Tarkastellaan he jakavat yleisiä tarinoita Ranskan vastarintataistelusta, mutta myös tunteiden monista ristiriidoista jotka tapahtuivat hyökkääjien välillä ja hyökkäsivät.

Nightingale - Kristin Hannah

Kaunis kunnianosoitus niin monelle nimettömälle naiselle, jotka taistelivat sodassa natseja vastaan ​​ainoilla toivonsa, rohkeutensa, uhrinsa ja hiljaisen mutta tappavan vastustuksensa aseilla. Tarina Mauriac-sisarista, joilla on vastakkaiset hahmot, mutta joiden vahvuus ylittää heidän erimielisyytensä, haluaa edustaa heitä kaikkia.

Vuonna 1939 Ranska Vianne asuu pienessä kaupungissa aviomiehensä Antoinen ja heidän tyttärensä Sophian kanssa. Mutta jonain päivänä hänen on erotettava miehensä, joka marssi eteenpäin ennen sodan alkua. Hän ei usko, että saksalaiset hyökkäävät Ranskaan, mutta he tekevät ja pian saksalainen kapteeni ilmestyy vaatia talonsa. Siitä lähtien heidän on opittava elämään vihollisen kanssa tai vaarana menettää kaikki. Miehivuodet kuluvat ja pahenevat, joten Viannen on tehtävä yhä vaikeampia päätöksiä asumisen jatkamiseksi.

Lisäksi, hänen pikkusiskonsa, Isabelle, on hyvin kapinallinen nuori nainen, joka etsii ja löytää syyn elämäänsä taistelussa saksalaisia ​​vastaan. Hänen kohtaamisensa vastarintaliikkeen partisaanin Gaëtonin kanssa päättää hänen työskennellä heidän kanssaan Pariisista. A) Kyllä, auttaa Ranskan maaperälle kaatuneita liittolaisia, lähinnä lentäjiä, palaamaan maahansa. Tätä varten hän pystyy jäljittämään poistumisreitin Espanjan rajan yli.

Se on kirjoitettu kahtena ajankohtana: ensimmäisen persoonan kertojan läsnäolossa ja kaikkitietävän kertojan menneisyydessä. Emotionaalinen ja jännittävä, se on helppo, kevyt ja nopeatempoinen proosa, joka onnistuu viemään sinut mielenkiinnolla juonen läpi.

Meren hiljaisuus - Vercors

Se oli kirjoitettu vuonna 1941 ja julkaistu seuraavana vuonna salaa miehitetyssä Pariisissa natsien tekemä. Siitä tuli heti saksalaisten vastarinnan symboli. Ilmeisesti Vercors perustui todelliseen tapahtumaan koska hän oli ottanut kotiinsa saksalaisen upseerin, jolla oli jäykkä jalka ja joka pelasi tennistä toipumiseen. He eivät luoneet mitään suhdetta, vaikka Vercors tajusi, että upseeri ihaili Ranskaa, koska hänellä oli monia ranskalaisia ​​kirjoja.

Kerro miten Vanha mies ja hänen nuori veljentytär, myös kaupungin asukkaat, päättävät käyttää tätä vastustusta kieltäytymällä puhumasta heidän talossaan oleskelevan saksalaisen kapteenin kanssa.. Hän on perinteiltään sotilas ja entinen musiikkisäveltäjä sekä kohtelias, kohtelias ja ymmärtäväinen tilanne. Itään yrittää päästä lähemmäksi heitä monologeilla veljeyden toivosta ja molempien maiden keskinäisestä ihailusta. Mutta se ei onnistu. Loppujen lopuksi hän on pettynyt, kun hän tajuaa, että hänen kansansa lopullinen tavoite ei ole rakentaa vaan tuhota ja hän lopulta lähtee. Hän ei kuitenkaan jätä välinpitämättömäksi vanhaa miestä eikä varsinkaan veljentytärään, joka suhtautuu epäilevästi myös ympärillään olevaan vastarintatoimintaan ja tuntee samalla olevansa syvästi kiinnostunut kapteenista.

Joidenkin kohtien kauneus on kiistaton. Kuten tässä:

Werner Von Ebrennac katsoi veljentytärni, hänen profiilinsa puhtaaksi, itsepäiseksi ja hermeettiseksi, hiljaisuudessa ja erittäin vaativasti, jossa hymyn jäännökset kuitenkin kelluivat. Veljentyttärentytärni osasi kertoa, näin hänen punastuvan hieman, kulmien väliin muodostui rypytys. Hän jatkoi hitaalla tylsällä äänellään:

- On tarina, jonka olen lukenut, jonka olet lukenut: Kaunotar ja hirviö. Huono kauneus ... Peto on armahtanut häntä, voimaton ja vangittu, ja asettaa kaikkina vuorokaudenaikoina sietämättömän ja ylivoimaisen läsnäolonsa. Kauneus on ylpeä, arvokas ... on kovettunut. Mutta peto on arvokkaampi kuin miltä näyttää. Hänellä on sydän ja sielu, joka pyrkii nousemaan. Jos kauneus halusi ...

Siellä kaksi romaaniversiota, yksi vuodelta 1949 ja toinen vuodelta 2004. Niille, jotka haluavat katsoa heitä.

Ranskalainen sviitti - Irène Némirovsky

selvästi yksi tämän venäläisen alkuperän kirjailijoiden tunnetuimmista ja tunnetuimmista nimikkeistä ja muutti Ranskaan, joka oli Némirovsky. Paljon enemmän onnistuneesta versiosta, jonka he ottivat elokuvateatteriin vuonna 2014. Mutta sekä romaanin että kirjailijan tarinat ovat myös elokuvasta, vaikka dramaattisesti todellisia.

Ranskalainen sviitti es hänen mestariteoksensa vain siksi, että sattuma salli sen. Hänen tyttärensä löysivät keskeneräisen käsikirjoituksen vahingossa ja julkaistiin vuonna 2004.melkein seitsemänkymmentä vuotta sen jälkeen, kun Némirovsky ja hänen miehensä karkotettiin ja murhattiin Auschwitzissa vuonna 1942.

Tietyillä omaelämäkerrallisilla sävyillä, koska se heijastaa osan porvarillisen yhteiskunnan käyttäytymisestä noina vuosina, fSe suunniteltiin viiteen osaan, mutta Némirovsky kirjoitti vain kaksi: Myrsky kesäkuussa y Dolce, jossa uusi tarina hyväksymisestä ja eroamisesta etenee olosuhteiden vallitessa. Mutta erottuu myös ranskalaisten väitetty välinpitämättömyys tilanteeseen, jossa kritisoidaan myös taustalla. Jälleen kerran näemme kuitenkin, kuinka näistä olosuhteista huolimatta hahmojen välillä ilmenevät ensisijaisimmat tai yleismaailmalliset tunteet. Jälleen kielletyin vetovoima ja halu ja taistelu niiden hylkäämiseksi, mutta samalla tarvitsevat niitä.

Vuoden 2014 elokuvasovitus oli erittäin arvostettu.

Miksi lukea ne (tai nähdä ne)

Rinnakkaisuuden yllättävyyden, yhteisten teemojensa erilaisista ajallisista näkökulmista johtuen lähimmästä nykyisyydestä todelliseen menneisyyteen.. Eri kirjoittajat ja samat kuvaukset, muotokuvat, pohdinnat. Ajaton ajatus jaettu: korostetaan sitä, mikä yhdistää enemmän kuin mikä erottaa. Hirviöt, jotka eivät ole niin hirviöitä ja viattomat niin viattomia. Ja ennen kaikkea universaalit tunteet ja tuo monivuotinen ristiriita. Samat tarinat, samat aistit.