Heinrich Heine Hän kuoli Pariisissa sellaisena päivänä kuin tänään vuonna 1856 ja oli aikansa merkittävimpiä saksalaisia runoilijoita ja esseistejä. On niitä, jotka pitävät sitä yhdessä Goethe, saksalaisen lyriikan korkein edustaja. Tänään, hänen muistoksi, on valikoima 6 hänen runojaan.
Heinrich Heine
Hän syntyi Düsseldorf vuonna 1797. Hän julkaisi ensimmäisen kirjansa vuonna 1822 nimeltä runoja. Valmistuttuaan lakitutkintoonsa hän päätti omistautua täysin kirjoittamiseen. Hänen työnsä on suuri vaikutusvalta harjoitti hänessä filosofi Wilhem F. Hegel ja hän oli myös ystäviä Karl Marx. Siitä lähtien filosofisin aika on yksi hänen kuuluisimmista teoksistaan, Laulukirja.
Myöhemmin, vuonna 1827, hän teki matkan Englannissa ja Italiassa ja päätyi asettumaan Pariisi vuonna 1831. Siellä hän kirjoitti satiiriset runonsa, Saksa, talven tarina y Balladit vuonna 1851. Postuumisti, jo vuonna 1869, hänen Uusimmat runot. Tämä on minun valinta / 6 heistä.
6 runoa
Haavoittunut ritari
Haavoittunut ritari
Monet tarinat, jotka olen kuullut;
kukaan, kuten tämä, ei julma:
hyvin syntynyt herrasmies
hän on rakastunut pahasti haavoittuneena,
ja hänen vaimonsa on hänelle uskoton.
Uskottomille ja pettureille
jota tyhmä palvoo
pitäisi vähätellä;
mikä surullisen heikkous
oma kipu näyttää.
Haluan esittää valituksen
huutaen turnaukselle näin:
«Rakastan kaunista tyttöä;
kuka löytää siinä vian,
tule ulos ja sulje minua vastaan ».
Ehkä kaikki sulkisivat;
mutta ei hänen epämukavuutensa:
ja vihdoin heidän aseillaan olisi
mitä satuttaa, jos he halusivat taistella,
hänen kurja sydämensä.
Diana
Beat rumpu ilman pelkoa,
Ja halaa baarimikkoa:
Tässä on koko tiede;
Tämä, parhaasta kirjasta,
Se on todellinen tarkoitus.
Se rummun melu
Herää nukkuvaan maailmaan:
Hän leikkii innokkaasti diana.
Eteenpäin, aina pystyssä!
Se on suvereeni tiede.
Hegelin oma on syvä
Valmistuneempi järki;
Olen oppinut sen, ja se on todistettu:
Olen maailman poika,
Ja napautettu rumpu.
He rakastivat toisiaan kiihkeällä intohimolla
He rakastivat toisiaan kiihkeällä intohimolla;
hän oli huora; hän varas;
kun hän keksi jonkin väärintekon,
hän makasi sängyssä ja nauroi.
Vietin päivän lakossa ja ilman innokkuutta,
ja yö kiihkeän sylissä;
kun poliisi vei hänet pois,
parvekkeelta hän katsoi häntä ja nauroi.
Hän, vankilasta, lähetti hänet sanomaan
että en voisi elää ilman hänen rakkauttaan;
toiselle puolelle ja toiselle hän muutti
utelias pää ja nauraa.
Kuuden vuoden ajan he ripustivat hänet; kun kuulet
kello seitsemän he veivät hänet hautautumaan;
kun se iski kahdeksan samana päivänä,
hän juopui ja nauroi.
unelmat
Haaveilin kerran rakkauden polttamisesta
kauniilla silmukoilla, myrtteillä ja resedalla
suloiset huulet ja katkerat sanat
surullisten kappaleiden surulliset melodiat.
Hajanainen ja inertti kauan sitten on unelmani
hajallaan on jo rakkain unessa
ainoa asia mitä minussa on jäljellä on mitä jonain päivänä
kaadoin kiihkeällä kiihkeydellä hienoja riimejä.
Oletko jäljellä, orpo-kappale?
Katoaa joka tapauksessa ja etsi unelma, jonka olen kauan kadottanut
ja jos löydät sen, sano hei minulle.
Lähetän haihtuvan iskun haihtuvaan varjoon.
Laita rintaani, tyttö, laita kätesi
Laita rintaani, tyttö, laita kätesi.
Etkö tunne synkää levottomuutta sisällä?
Onko sieluni mukanani käsityöläinen
se menee naulaamaan arkkuni.
Työskentele väsymättä koko päivän;
ja yöllä hän työskentelee lakkaamatta;
että lopetat pian, opettaja, sieluni kaipaa,
ja anna minun levätä rauhallisesti.
Ai, rouva Fortuna! Hyödytön
osoitat itsesi halveksivaksi. Suosiosi
Minä valloitan rohkealla hengellä
kuten kaikki rohkeat taistelijat.
Taistelussa taistelet;
Olen jo väärentänyt sen ikeen, jolle sinut tullaan sitomaan;
mutta kun näet kasvejani riisutun,
Tunnen kuolevaisen haavan sydämessäni.
Punainen veri vuotaa pitkään jokeen
ja elintärkeän hengityksen makea hengitys ...
ja kun kaivannut voitto on jo minun,
Luovuta voimani ja kuole.
Goethen jälkeen hän on minulle paras saksalainen runoilija Holderlinin rinnalla. samalla korkeudella.