Valokuvaus: Carla Montero, Twitter-profiili.
Carla montero Hän opiskeli lakia ja liikkeenjohtoa, mutta viimeiset vuodet ovat omistettu kirjallisuudelle. Hän voitti Circle of Novel Readers -palkinto kanssa Nainen vaakalaudalla, hänen ensimmäinen menestys. Sitten he jatkoivat Smaragdipöytä, kultainen iho, talvi kasvoillasi tai Verellin naisten puutarha. Hänen viimeisin romaani on Palomitali ja se ilmestyi viime lokakuussa. Kiitos paljon aikasi ja ystävällisyytesi antaessasi minulle tämä haastattelu jossa hän puhuu hänestä ja muista aiheista.
Carla Montero - Haastattelu
- ACTUALIDAD LITERATURA: Romaanisi nimi on Palomitali. Mitä kerrot meille siitä ja mistä idea tuli?
CARLA MONTERO: Palomitali ottaa osaa hahmoista edellisestä romaanistani, Smaragdipöytä, aloittaaksesi ne a uusi seikkailu etsimään jäännettä, joka antaa kirjan nimen. Ana Garcia-Brest, nuori taidehistorioitsija, ja martin lohse, salaperäinen aarteenmetsästäjä, ovat tämän heidät läpi vievän juonen päähenkilöt Madrid, Berliini, Zürich, Pietari tai Istanbul vaarallisessa kilpailussa korun saamiseksi.
Hakunsa aikana he muodostavat yhteyden a menneisyyden historiaa, joka tapahtuu Berliinissä, toukokuussa 1945, juuri sen jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi kaupungin ja toinen maailmansota päättyy Euroopassa. Tässä skenaariossa useat hahmot lähentyvät, joilla on paljon tekemistä medaljongin kanssa: Katya, venäläinen tarkka-ampuja; Eric, saksalainen tiedemies; Ramiro, espanjalainen opiskelija; ja Peter Hanke, entinen agentti Gestapon.
Ajatus ottaa hahmot uudelleen de Smaragdipöytä Se on jotain, joka näiden kymmenen vuoden aikana tämän romaanin julkaisemisesta on yleisö. Se yhdessä muiden aiheiden kanssa, joista halusin keskustella ja jotka näyttivät sopivan täydellisesti projektiin, on johtanut siihen Palomedaljonki.
- AL: Voitko palata ensimmäiseen lukemasi kirjaan? Ja ensimmäinen kirjoittamasi tarina?
CM: Ei, en muista ensimmäistä lukemaani kirjaa. Se saattoi olla sarjakuva, Rakastin niitä lapsena, myös kirjoja Elena Fortun, Viisi, Hollisterit… Ehkä ensimmäinen aikuisten kirja, jonka luin, oli Rebeca, ja Daphne du maurier, ja se yllätti minut. Ensimmäinen asia, jonka kirjoitin, oli a romanttinen seikkailu, käsin, folioissa, teini-ikäisenä.
- AL: Pääkirjoittaja? Voit valita useamman kuin yhden ja kaikkien aikakausien joukosta.
CM: Olen liian monta suosikkikirjailijoita, en osaa valita yhtä. Jane Austen, sisarukset bronte, Charles pahus, oscar Wilde, Agathe Christie, Hemingway, Scott-Fitzgerald, Ken esite, rosamunde pilcher, Michael Delibes, Elena Fortún ... Buf, jätin niin monta...
- AL: Minkä kirjan hahmon olisit halunnut tavata ja luoda?
CM: A Jane Eyre ja herra Rochester.
- AL: Onko sinulla mitään erityisiä tapoja kirjoittaa tai lukea?
CM: ei. Olosuhteistani suuren perheen jäsenenä kirjoitan missä voin, miten voin ja milloin voin.
- AL: Ja haluamasi paikka ja aika tehdä se?
CM: Jos voin valita, pidän mieluummin hetkistä hiljaisuus ja yksinäisyys, työpöydälläni ikkunan edessä, kylmäksi päätyvän teen ja kynttilän kanssa.
- AL: Onko muita genrejä, joista pidät?
CM: Kaikki paitsi kauhu -paitsi joitain klassikoita- ja tieteiskirjallisuus.
- AL: Mitä luet nyt? Ja kirjoittaminen?
CM:Miehet ilman naisia, ja Murakami. Ja kirjoita, kirjoitan muutaman haastattelut.
- AL: Kuinka luulet julkaisutilanteen ja mikä päätti yrittää julkaista?
CM: Minä päätin julkaista Circle of Novel Readers -palkinnon. Siihen asti minulla ei ollut kutsumusta julkaista, kirjoitin omaksi ilokseni. Mutta törmäsin tähän äskettäin julkistettuun palkintoon, ja se tosiasia, että sen äänestivät yksinomaan lukijat, rohkaisi minua hakemaan. Voitin sen ja se on tuonut minut siihen, missä olen tänään, kaksitoista vuotta myöhemmin ja kuudella julkaistulla romaanilla.
Tällä hetkellä olemassa lukuisia itsejulkaisualustat Se on hyvä näyteikkuna tehdä harppaus julkaisumaailmaan. On myös totta, että kilpailu on kovaa, ja kuulemani mukaan on vaikea löytää teoksia, joissa yhdistyy laatu ja kaupallinen suuntautuminen.
- AL: Onko kokemaamme kriisitilanne vaikeaa sinulle vai pystytkö pitämään jotain positiivista tulevia tarinoita varten?
CM: Nykyinen tilanne ei vaikuta minuun ammatillisella tasolla, joka tapauksessa se tekee sen parempaan suuntaan, koska nämä pandemian vuodet ihmiset ovat saaneet takaisin lukemisen maun ensisijaisena vapaa-ajan muotona. Joka tapauksessa, En usko, että tämä pandemia inspiroi minua. Minulla on omalta osaltani tarpeeksi elää sitä, en halua sen olevan myös osa tarinoitani. Se ei ole edes kiinnostava aihe minulle lukijana.