Valokuva: Almudena de Arteaga. Communications Ingenuityn luvalla.
Almudena de Arteaga Hän on kirjailija, luennoitsija ja kolumnisti. Hän syntyi Madridissa ja valmistui oikeustieteestä UCM:stä. Vuonna 1997 hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa, Ebolin prinsessa, jonka menestys sai hänet omistautumaan yksinomaan kirjoittamiseen. Sitten on seurannut vielä 20 teosta. Kriitikot pitävät häntä yhtenä merkittävimmistä nykyisten historiallisten romaanien kirjoittajista. Hänen uusin romaaninsa on Kreolien varakuningas. Kiitos paljon ajastanne ja ystävällisyydestänne haastattelu jossa hän kertoo meille hänestä ja monista muista asioista.
Almudena de Arteaga - Haastattelu
- ACTUALIDAD LITERATURA: Uusin romaanisi on nimeltään Kreolien varakuningas. Mitä kerrot meille siitä ja mistä idea tuli?
ARTEAGAN ALMUDENA: Felicitas, syntynyt New Orleansissa (Louisiana) ja kuollut Aranjuezissa (Espanja), on selkeä esimerkki itsenäinen, rohkea ja kokenut nainen. Tutustu omakohtaisesti kahteen tärkeään hetkeen maailman historiassa itsenäistymiseen Yhdysvalloista ja Ranskan vallankumouksesta, ja molemmissa se liittyy suoraan tai epäsuorasti. Sen lisäksi, että leskenä hän ei pelkää jatkaa edistymistä ja maailmassa, jossa monet naiset matkustavat vanhalta mantereelta uudelle mantereelle etsimään parempaa elämää, hän päättää tehdä matkan kouluttaakseen lapsiaan lupauksen, jonka hän antoi miehelleen kuolinsängyssä
XNUMX-luvun lopulla naisen elämää ei voi ymmärtää ilman, että hän kävelee miehensä rinnalla. Bernard on ainoa espanjalainen tunnustettu Amerikan vallankumouksen sankari ja hänen maalauksensa roikkuu Capitolin seinillä. Hän vapautti kokonaisen Mississippi-alueen brittiläisestä häirinnästä, valloitti Floridan ja Pensacolan, auttoi George Washingtonia, kun tämä oli häviämässä sodan, Louisianan kuvernööri ja Uuden Espanjan varakuningas enkä jatka, koska tekisin romaanillani spoilerin, jota en halua. Hänen tarinansa on tarina tavarakaupan tarinoista Mississippissä, sekaantumisesta, merirosvoista Karibialla, varakuninkaallisista Meksikossa, kirjallisista kokoontumisista Madridin hovissa ja maanpaossa.
- AL: Voitko palata ensimmäiseen lukemasi kirjaan? Ja ensimmäinen kirjoittamasi tarina?
ADA: Ensimmäiset olivat lasten tarinoita ja sarjakuvia, ja kun pääsin lukemaan kokoelman Viisi y Hollisterit, joka koki seikkailuja, joista kaikki EGB:ssä opiskelleet lapset unelmoivat.
- AL: Pääkirjoittaja? Voit valita useamman kuin yhden ja kaikkien aikakausien joukosta.
ADA: Vaikea kysymys, koska olen lukenut romaaneja lähes kaikista nuoren englantilaisen kirjallisuuden genreistä Agatha Christie, joka tutustutti minut rikosromaaneihin aina suuriin koomikoihin asti Puutalo a Tom sharpe lopettaakseen verrattoman satiirin quevedo tai aikakautemme Eduardo Mendozan paikkamerkki.
Historiallinen romaani on aina välissä muuta puhdasta fiktiota.
Koulussa aloitin tarpeen mukaan Don Quijote tahrasta Don Miguel de Cervantesista, vaikka ensimmäisen kerran se kulki käsistäni, ehkä olin liian nuori arvostamaan sitä kunnolla. Myöhemmin häneltä Esimerkillisiä romaaneja meidän Kansalliset jaksot Benito Pérez Galdós kulkee läpi Kirotut kuninkaat, kirjoittanut Maurice Drouon, Hadrianuksen muistoja, Marguerite Yourcenarista Yksisarvista etsimässä, kirjoittanut Juan Eslava Galan.
Ja niin voisin jatkaa loputtomiin, koska minulla on ollut suuri onni löytää satoja jännittäviä tarinoita, jotka ovat enemmän kuin sammuttaneet janoni lukijana.
- AL: Minkä kirjan hahmon olisit halunnut tavata ja luoda?
ADA: Pääasia kaikissa romaaneissa, jotka viettelevät minua sillä hetkellä, kun se kulkee käsissäni. Minulla on tietokonetiedosto, jota kutsutaan ideoideni laatikoksi, täynnä historialliset naiset, jotka ovat uppoaneet mitä absoluuttiseen syrjäytymiseen tai unohduksiin ja joiden elämä on elpymisen arvoista jotka odottavat tilaisuuttaan, jotta jonain päivänä, jos Jumala antaa minulle elämän, he voivat nähdä valon. Toivon vain täyttäväni ne niin kuin he ansaitsevat, sillä ihmisestä kirjoittamiseen liittyy suuri vastuu, vaikka hänet olisi haudattu vuosisatoja.
- AL: Onko sinulla mitään erityisiä tapoja kirjoittaa tai lukea?
ADA: ei. Suuren perheen tytär ja vielä yliopistossa opiskelevana hyvin nuorena äitinä opin keskittymään odottamattomimpiin paikkoihin ja ehkä se auttoi minua olemaan nirso.
- AL: Ja haluamasi paikka ja aika tehdä se?
ADA: Taloni, lentokenttä, juna, ranta, vuori... Mikä tahansa paikka jossa voi istua, on hyvä lukea. Kirjoittaa, yleensä kotini elleivät romaanin toimitusajat yllätä minua.
- AL: Onko muita genrejä, joista pidät?
ADA: Kunhan työ on hyvää ja kiitettävää. vaikka aina Minä kallistun historialliseen romaaniin.
- AL: Mitä luet nyt? Ja kirjoittaminen?
ADA: lukeminen joukko tiedostot eri kansallisista historiallisista arkistoista. Minua on vaikea seurata tällä hetkellä.
dokumentoinGipuzkolaisen naisen elämä XNUMX-luvulla jota tuskin kukaan tietää, naimisissa suuren merimiehen kanssa ja esimerkki kulttuurista ja itsensä kehittämisestä. Enempää en sano että myöhemmin yllätyksenä ja suuren sattuman seurauksena muut kirjoittajat ilmestyvät muistamaan sen samaan aikaan. Se ei olisi ensimmäinen kerta, kun minulle kävi niin.
- AL: Kuinka luulet julkaisutilanteen ja mikä päätti yrittää julkaista?
ADA: Hyvillä kustantajilla on a titaanista työtä eteenpäin, koska nyt todellisen ja uudenlaisen julkaisumenestyksen etsimisen lisäksi heidän on taisteltava myydäkseen tarjouksen kilpailua vastaan, jota viihteen alan uudet teknologiat tarjoavat nuorille.
Menestyksestä lähtien Ebolin prinsessa, joka oli ensimmäinen romaanini kahdestakymmenestäkahdesta julkaisemastani, en ole koskaan kirjoittanut julkaisematta.
- AL: Onko kokemaamme kriisitilanne vaikeaa sinulle vai pystytkö pitämään jotain positiivista tulevia tarinoita varten?
ADA: Vaikeat hetket ovat minulle suunnattoman kohottavia kykyjen stimuloimiseksi. Sinun tarvitsee vain istu alas töihin ja luo ja ideoilla on taipumus virrata paljon helpommin kuin rauhallisempina aikoina.